Fresh start is good start.

Vaihto-oppilaaks tuleminen on ollu ehkä parhaimpia päätöksiä mun elämässä tähän saakka. Se että sain alottaa uuden elämän kun kukaan ei tuntenut sua. Ja se näyttää houkuttelevan monia ihmisiä sillä oon huomannu että aika monella vaihtarilla on ollut ongelmia kotimaassa ja ne on varmaan yrittänyt tulla niitä karkuun. Syinä on ollu että niillä ei oo kavereita, perheen kanssa on ongelmia tai kiusaaminen. Itellä kun päätin tulla vaihtoon ei ollut mitään noista ongelmista, mutta kun tulin tänne niin ei hirveesti niitä kavereita siinä vierellä ollut. Joten silloin oli mielessä että nyt ei tarvitse olla enää yksinäinen nyt saan uusia kavereita. Ja niin uusia kavereita oon saanut ja vaikka välillä tuntuukin että oon yksin niin on tää 100 kertaa parempaa täällä kuin Suomessa koska täältä löytää yleensä aina jonkun joka voi pitää seuraa. En tiedä kuinka moni edes Suomessa tiesi että mulla ei ollut kavereita varsinkaan Riihimäellä niin aattelin nyt kertoa sen kaikille julkisesti.

Mutta oon ruvennut miettimään. Että niin moni ihminen tulee vaihtoon paetakseen onglemia  niin ne ongelmathan pysyy siellä kotimaassa silti. Se yksinäisyys ei sieltä minnekkään katoa. Jos sait kavereita vaihto maasta ne pysyy siellä kun sinä lähdet. Mutta ehkä tää silti kasvattaa sua ihmisenä. Rupeet huomaamaan ketkä ne oikeat ystävät on ja ketkä ei. Osaat rupee luomaan uusia suhteita uusien ihmisten kanssa. Ja jep tää ei tosiaan oo nyyhky postaus siitä kuinka yksinäiseltä musta Suomessa tuntu. En oikeestaan välittänyt siitä niin paljoa koska tiesin että lähen vaihtoon. Ja nyt vain ajattelen että aloitin uuden elämän täällä miks mä en sitä Suomessa vois tehdä uudestaan. Tai aloitinhan mä uuden elämän kun lähdin Asikkalaan mutta nyt voin aloittaa ehkä uudestaan Riihimäellä. Juttelin mummon kanssa eilen ja mummo sano mulle että näytän noissa kuvissa ilosemmalta kuin koskaan aijemmin. Ja jep oon ilosempi kuin ehkä koskaan oon niin onnellinen että mun ei tarvitse olla sielä Suomessa ja saan elää omaa elämää täällä mutta samalla myös ajattelen että ehkä voin jatkaa tätä ’’uutta minääni’’ siellä Suomessa ja jatkaa tätä onnelisuutta. Ja hei past is past! Et sä enää tapahtunutta voi muuttaa ja musta se on ehkä hyvä. Kaikki kasvattaa ja vaikka oonkin aina se hiljainen tyttö tunnen itteni todella vahvaks ja itsenäiseks ja syinä on se mitä on menneisyydessä tapahtunut. Ja vaikka itsetuntokaan ei oo maailman huippua niin askel kerrallaan kyllä se sieltä pikkuhiljaa nousee!